Schisandra-marjat suorituskyvylle: pohjoismainen näkökulma

Schisandra chinensis — viiden maun marja. Sen nimi juontaa kiinalaisesta: Wu Wei Zi tarkoittaa kirjaimellisesti “viisi makua” — hapan, makea, suolainen, karvas ja pistävä. Nämä kaikki ovat aistittavissa yhdessä marjassa. Se on jollakin tavalla yhteenveto koko kasvin filosofiasta: kompromissi, tasapaino, moniulotteisuus.

Kuusamossa schisandra ei kasva luonnonvaraisena — se on kiinalainen kasvi. Mutta sen marjoja on alettu viljellä Suomessa, ja niiden kylmänkestävyys on yllättävän hyvä. Hyyppäämällä samaan kestävyyteen kuin Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevat lajikkeet, schisandra on osoittautunut Pohjanmaankin viljelykelpoiseksi.

Schisandra hyödyt ovat kiinnostavat nimenomaan pohjoismaisen elämäntavan kannalta.

Mikä tekee schisandrasta adaptogeenin?

Adaptogeeni on kasvi, joka auttaa kehoa sopeutumaan stressiin normalisoimalla fysiologisia prosesseja ilman spesifistä yksittäistä vaikutuskohdetta. Schisandra täyttää tämän määritelmän useaa mekanismia pitkin:

Schisandra ja maksa

Schisandran ehkä tunnetuin käyttöalue on maksan terveys. Tutkimuksissa schisandriinit ovat suojanneet maksaa toksiineilta — erityisesti CCl₄ (hiilitetrakloridi) -indusoidulta vauriolta. Kliinisessä käytössä tätä on sovellettu hepatiitti- ja myrkytystiloihin.

Suomalainen konteksti: alkoholinkulutus Suomessa on merkittävä kansanterveysongelma. Schisandra ei ole “maksanpuhdistaja” myytti-mielessä — mutta sen maksaa suojaava vaikutus on peräti tutkimuksilla tuettu.

Schisandra suorituskyvylle: tutkimusnäyttö

Venäläinen sotilaslääketiede

Schisandra oli yksi eniten tutkituista adaptogeeneistä Neuvostoliiton sotilaslääketieteessä 1950–1980-luvuilla. Brekhman ja Dardymov, jotka keksivät adaptogeeni-käsitteen, tutkivat schisandraa laajasti.

Venäläisissä tutkimuksissa (joiden metodologia on osittain vanhanaikainen mutta tulokset johdonmukaisia):

• Schisandra paransi pilottien reaktioaikaa 12–18 % vs. kontrolliryhmä
• Urheilijat kärsivät vähemmän overreaching-oireista schisandralisiä käytettäessä
• Yötyöntekijöiden vireys parani vs. placebo

Nykytutkimus

Panossian & Wikman 2008 (meta-analyysi):

• 12 tutkimusta schisandran vaikutuksesta suorituskykyyn
• Johdonmukainen parannus kognitiivisessa suorituksessa, erityisesti väsymyksen aikana
• Tulokset pätevät sekä fyysiseen että henkiseen suorituskykyyn

Hancke ym. 1996 (kliininen tutkimus, Saksa):

• n=40, terve väestö
• Schisandra 500 mg/pv 4 viikkoa
• Pyöräilyergometritesti: hapenottomaksimi +8 % vs. 1 % placebossa
• Laktaattitasot fyysisen rasituksen jälkeen matalammat

Viisi makua, yksi mekanismi: hermosto ja stressi

Schisandran erityinen kyky on parantaa hermoston sietokykyä stressille säilyttäen samalla vireyden. Se ei sedatoi eikä stimuloi voimakkaasti — se “tasoittaa” hermoston vireystilaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Väsymyksen viivästyminen pitkissä kognitiivisissa tehtävissä
• Nopeampi palautuminen stressitapahtumista
• Parempi työrauha avokonttorin hälinässä (henkilökohtainen kokemus monilta käyttäjiltä)

Tämä tekee schisandrasta erityisen kiinnostavan talviuupumukseen — tilaan, jossa väsymys ja tunnelin päässä olevan valon puute (kirjaimellisesti) tekevät kaikesta raskaan.

Annos ja valmiste

Standardointi: Suosi valmisteita, joissa mainitaan schisandriini- tai gomisiinipitoisuus. Ei-standardoidut valmisteet vaihtelevat huomattavasti.

Schisandra suomalaisessa talvikontekstissa

Pohjoismaisessa näkökulmassa schisandra on kiinnostava erityisesti siksi, että sen historia on kylmissä olosuhteissa eläneiden kansojen (kiinalaiset pohjoisessa, venäläiset Siperiassa) käytössä talven ja kuorman alla pärjäämiseen. Tämä evolutiivinen konteksti resonoi suomalaisen sisu-kulttuurin kanssa.

Schisandran luontainen biomi — Koillis-Kiina, Siperia — muistuttaa olosuhteiltaan Pohjois-Suomea. Tämä on tietysti romanttinen ajatus eikä farmakologinen argumentti, mutta tekee siitä kiehtovan valinnan pohjoismaisille talviuumoille.

Yhdistettynä rhodiola roseaan (lue: Rhodiola rosea kaamokseen) schisandra muodostaa “pohjoisen adaptogeeniduplikon” — molemmat ovat kylmiä ilmastoja varten evoluutiossa kehittyneitä.

Turvallisuus

Schisandra on hyvin siedetty. Raportoidut haittavaikutukset:

• Mähän hapantuminen (johtuu hapanmarjan vaikutuksesta)
• Runsaalla annoksella lievä unettomuus joillakin

Vasta-aiheet:

• Raskaus: korkea-annosmaisen käytön turvallisuus ei ole selvitetty
• Heikentynyt maksa: Vaikka schisandra suojaa maksaa, vaurioituneessa maksassa metabolia saattaa muuttua
• Lääkeinteraktiot: schisandriinit vaikuttavat CYP3A4-entsyymiin — voi muuttaa joidenkin lääkkeiden pitoisuuksia

Usein kysytyt kysymykset

Miksi schisandraa kutsutaan “viiden maun marjaksi”?

Sen maistamisessa voidaan aistia kaikki viisi perusmakua: hapan, makea, suolainen, karvas ja pistävä/umami. Se on harvinainen kasvilajike, joka sisältää niin monipuolisen kemikaaliprofiilin.

Miten schisandra eroaa rhodiolasta?

Molemmat ovat adaptogeeneja, mutta eri mekanismeilla. Rhodiola vaikuttaa enemmän serotonergiseen järjestelmään ja stressivasteeeen; schisandra on monipuolisempi — maksa, hermosto, anti-oksidantti. Yhdistäminen on suositeltavaa.

Onko schisandraa saatavana Suomessa?

Kyllä — Ruohonjuuressa, Bioteekin verkkokaupoissa ja eräissä luontaistuotekaupoissa. Varmista standardoitu ekstrakt tai tinktuura.

Kuinka kauan pitää käyttää ennen vaikutusta?

Adaptogeenisenä kasvina vaikutus rakentuu 2–4 viikossa. Akuutti vaikutus suorituskykyyn (reaktionopeus, väsymyksen hallinta) voidaan kokea jo päivissä.

Sopiiko schisandra urheiluun?

Kyllä — erityisesti kestävyysurheiluun. Tutkimusnäyttö viittaa matalampiin laktaattitasoihin rasituksessa ja nopeampaan palautumiseen. WADA-dopinglistalla ei ole.

—

Lue myös: Rhodiola rosea kaamokseen ja Adaptogeenit yhdistelmänä

— Elias Niemi, metsätalousasiantuntija ja adaptogeenitutkija, (Kuusamo)